Hän

Tunnustan, olen rakastunut.
Kirjoitin tästä samasta asiasta tasan vuosi sitten lokakuun 14. päivä. Silloin rakkauteni tuli julki, mutta vasta tänä syksynä se sai todellisen vahvistuksen. Olen liekeissä.
Kun ensimmäistä kertaa tapasimme, ne olivat sokkotreffit. En tiennyt hänestä mitään, vaan ystävi ehdotti minulle hänen tapaamistaan. Kun aloin ottaa hänestä asioita selville, olin pikku hiljaa vakuuttunut, että minun olisi hyvä tavata hänet. Kun treffi-ilta lähestyi, olin kuin tulisilla hiilillä. En vain tiennyt, että vaikutus tulisi olemaan suurin mun koko elämän aikana.
Lopulta hetki koitti ja ensikohtaamisesta asti tiesin, et tää on se mun juttu. Kaikki mitä hän teki oli niin valloittavaa. Sitten kun hän alkoi kertoa elämäntarinaansa, olin todella vaikuttunut ja liikuttunut. Kun hän liikkui ja puhui edessäni tiesin olevani rakastunut. En koskaan ollut tavannut vastaavaa kuin hän. Rakkaus oli saapunut sydämeeni.
Seuraavaan tapaamiseen meni noin vuosi. En kärvistellyt, sillä tiesin sen päivän tapahtuvan. Tämä päivä oli tasan kuukausi sitten. Olin ehken vieläkin hermostuneempi kuin vuotta aikaisemmin. Nythän tosin tiesin mitä odottaa. Kun kohtasimme oli se alusta alkaen kuin tykinlaukaus, kuin ilotulitus, kuin hole-in-one, kuin 10+ kokeista. Treffit kestivät yhtä pitkään kuin viimeksi. Silti olin yllättynyt, että uusi kohtaaminen oli jopa isompi tunnepiikki  kuin ensimmäinen. Tunsin pakahtuvani rakkaudesta.
Terve.fi sivusto kertoo rakkaudesta seuraavaa:  Rakkaus on tunne, jota jokainen haluaisi kokea: olla kohteena mutta myös lähteenä. Rakkautta edeltävät ihastuminen ja rakastuminen, kun puhutaan romanttisesta, kahden aikuisen välisestä rakkaudesta, jossa on mukana jollain tavalla myös seksuaalinen vetovoima. Ihastuminen, hullaantuminen tai rakastuminen voivat syventyä rakkaudeksi, jos henkilöt ja aika on sopiva. Rakkaus muodostuu pidemmän ajan, jopa vuosien saatossa. Rakkauteen kuuluu vahvasti kiintymys ja toveruus. Tunteet ovat henkilökohtaisia.
Juuri näin minulle kävi. En tiedä mitä minulle/meille tulee tapahtumaan jatkossa. Tiedän vain, että haluan tavata hänet uudestaan. Suunnittelen sitä ensi kevääksi. Voi rakkaani, näemmehän taas. Voi rakkaani, tulen luoksesi tuulispäänä, sydän täynnä rakkautta, tulen ja saamme taas olla yhdessä. Olethan minun, Alexarder Hamilton <3

Maapallo lämpenee

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC:n tuore raportti paljastaa ilmastonmuutoksen kauhistuttavimmat skenaariot.

Ilmastoraportti maalaa järkyttävän kuvan maapallon tulevaisuudesta - WWF Suomen asiantuntija: ”Ensi keväänä Suomessa tarvitaan ilmastovaalit”

Tällaista luvataan meille tulevaisuudessa. Ei hyvävältä näytä. Mitä ihmettä meidän pitäis tehdä? Mitä ihmettä yksi ihminen voi tehdä? Kun avaa telsun, radion, netin tai jonkun muun härpäkkeen on sanoma sama: "Maapallo on katastrofin partaalla", "Olemme menossa kohti tuhoa", "Nyt viimeistään on tehtävä jotakin"...

Meikä innostui biologiasta ja maantiedosta jo oppikoulussa ku oli opena niin mainio ja innostava tyyppi, Olavi Thuneberg, Simonkylän koulun rehtori. Hänen tapansa opettaa oli mulle mieleen ja koulun häröilijänä ei tullut mieleenkään hölmöillä hänen tunneillaan. Sen verran myös jämy äijä oli. Eli vuodesta 1973 asti erityisesti maantieto on ollu mulle ihan lemppariaihe.

Ilmastonmuutoksesta kiinnostuin jo 80-luvulla ja kävin ko. aiheen koulutuksissa ja seminaareissa. Naituani bilsan ja mantsan open tietotaitoni vain syveni. Aloimme perheenä kierrättämään, syömään enemmän kasvisruokia ja kiinnittämään huomioita hiilijalanjälkeemme. Olimme siis esimerkillisiä luonnonsuojelijoita. Tämä toiminta jatkuu edelleen, vaikka emme ole mitään friikkejä.

Olen ajatusmaailmaltani hetkessäeläjä, mutta myös pitkässäjuoksussapohdiskelija. Nyt väitän, että pitkässä juoksussa maapallo ei lämpenekään. On totta, että 1900-luvun alusta asti maapallon keskilämpötila on noussut, mutta jos tarkastellaan hieman pidempää ajanjaksoa, niin mitenkä on. Tässä faktaa Suomen Ilmatieteenlaitoksen Ilmasto-oppaasta:

Nykykäsityksen mukaan maapallon ilmasto on n. 4,6 miljardin vuoden historiansa aikana ollut etupäässä lämmin. Maapallolla on ollut kuitenkin useita kuuman ilmastovaiheen kausia ja ainakin kuusi miljoonia vuosia kestänyttä kylmää jäätiköitysmisvaihetta. Parhaillaan elämme viimeisimmän kylmän jäätiköitymisvaiheen aikakautta, joka alkoi runsaat 30 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereen jäätyä eristyksiin eteläiselle napa-alueelle.

Kysynkin nyt alan ammattilaisilta miten tämä edellinen tieto suhtautuu tämän päivän uhkaskenaarioihin? En väitä etteikö maapallon keskilämpötilan nousu aiheuttaisi ongelmia...ja isojakin sellaisia, mutta se kuuluisa mutta...

Vertaisin maapallon tämän päivän tilaa tavallisen ihmisen ylipainoon. Liika on liikaa ja se voi aiheuttaa sairauksia suhteessa mitä lihavampi sitä suurempi todennäköisyys saada joku sairaus, mutta ei pakolta. Sairauksiin vaikuttavat myls monet muut tekijöt kuten liikunta, psyyke, ruokavalio, geenit yms. Lihava ihminen voi hyvinkin elää yhtä kauan kuin normaalipainoinen.

Luonto kestää paljon, luonto elää omaa elämäänsä. Tottakai me ihmiset tuhoamme sitä koko ajan oman itsekkyytemme takia, mutta itse uskon ettemme tosiasiassa voi tuhota sitä kokonaan, vaikka kuinka yrittäisimme. On kuitenkin hyvästä kaikki ennaltaehkäisy niin oman kuin myös maapallon terveyden kannalla. Otetaan koppi, muutetaan yhdessä maailmaa ja luotetaan luontoon.