Pääsiäisen sanoma

Kuinka moni meistä uskoo, että Paavo Väyrysestä tulee vielä joskus presidentti tai Suomi voittaa jalkapallon MM-kultaa tai hajaantunut kristikunta yhtyy yhdeksi kirkoksi. Entä uskotko saavasi lottovoiton tai eläkeikäsi laskevan tai kolotuksien vähenevän iän myötä. Kaikki on tietysti mahdollista, mutta ehkäpä nämä ovat enemmänkin toivoa kuin uskoa.
Useimmilla meillä on tapana uskoa se minkä me näemme ja koemme. Kuitenkin historiaan me uskomme vain luettuamme jonkun kirjan. Emme kyseenalaista vanhojakaan kertomuksia maailman suurhenkilöistä. Kukapa meistä epäilisi esimerkiksi Aleksanteri Suuren, Hannibalin tai Julius Caesarein tekoja tai sanoja, vaikka niistä on aikaa yli 2000 vuotta.
Monet ihmiset uskovat myös yliluonnolliseen eli siihen mitä ei voi nähdä eikä kokea. Uskomme siis, että on olemassa jotain, joka on enemmän kuin meidän ymmärryksemme. Väitetään myös, että jotkut pystyvät kommunikoimaan yliluonnollisen kanssa. Se kuulostaa hurjalta. Silti yliluonnollisuus sen kaikissa muodoissa on miljoonabisnes. Se tuntuu hyvinkin kiehtovan...tai pelottavan.
Kaikki uskonnot ovat yhtä yliluonnollista kuin se, että me ihmiset lentäisimme tai eläimet puhuisivat kielillä tai tavarat liikkuisivat itsestään. Kaikki suurimmat uskonnot ovat lähteneet liikkeelle Jumalasta tai jumalista, jotka ovat hyvin yliluonnollisia. Uskontojen varsinainen perustaja, poislukien hindulaisuus, on kuitenkin ollut varsin konkreettinen henkilö: Abraham, Mooses, Siddhartha Gautama, Jeesus Nasaretilainen, Muhammed. Kaikki he ovat kuolleet.
Kristinuskossa uskotaan käittämättömän yliluonnolliseen tapahtumaan. Itse asiassa kristinuskon perusta on siinä eli ylösnousemuksessa. Jeesus Nasaretilainen kuoli noin vuonna 30 ristiinnaulittuna. Täman tapahtuman ovat todenneet sen ajan kirjoituksissa mm. roomalaiset, juutalaiset ja kristityt. Hän, joka tätä ei usko, voi epäillä sitten myös kaikkea muutakin vanhaa tietoa.
Me kaikki uskovaiset (eli johonkin uskontoon uskovat) olemme jollakin tavalla hulluja, koska me uskomme yliluonnolliseen. Meille kristityille Jeesuksen ylösnousemus on täyttä totta. Jos siihen ei usko, ei voi olla kristitty. Raamatusta (Uusi Testamentti) voimme lukea noin vuonna 50-60 kirjoitetusta Matteuksen evankeliumista sen, minkä takia kristinuskosta tuli totta tai miksi meillä on ylösnousemususko tai minkä takia Jeesus elää, vaikka kuoli. Kristus nousi kuolleista - kuolemallaan kuoleman voitti - totisesti nousi. Hyvää pääsiäistä!

1 Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa.

2 Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille.

3 Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.

4 Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet.

5 Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta.

6 Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi.

7 Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: 'Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän  edellänne Galileaan, siellä te näette hänet.' Tämä oli minun sanomani teille."

8 Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. (Matteus 28:1-8)

Avoin kirje Aku Louhimiehelle

Tapasin eka kerran Aku Louhimiehen eka kerran Savoy-teatterissa joskus 2005, jolloin minut esiteltiin hänelle. Louhimies oli juuri tuolloin samaan aikaan miettimässä uusinta elokuvaa 'Riisuttu mies' (2006). Hänellä oli ollut muutama ohjaus jo takana ja erityisesti ensimmäinen 'Levottomat' (2000j toi hänet ryminällä parrasvaloihin. Itse en tykännyt pornahtavasta leffasta pätkääkään, mutta jotain hyvää ohjauksessa silti oli. Suomessa kun ei ollut liikaa hyviä elokuvaohjaajia. Seuraava raina oli 'Kuutamolla' (2002), mutta vasta 'Paha maa' (2005) teki minuun vaikutuksen. Siinä alkoi olla sitä jotain, mitä olin kaivannut suomalaiseen elokuvaohjaukseen sitten Teuvo Tulion, Edvin Laineen ja Matti Kassilan.
Sittemmin hänen työnsä ovat olleet lähes poikkeuksetta todella upeita: 'Valkoinen kaupunki' (2006), Käsky (2008) ja Vuosaari (2012). Sitten pamahti ihan mieletön tuotos '8-pallo' (2013). Kyseisessä leffassa Louhimies ryhmänsä kanssa pääsi ihan mielettömälle tasolle. Leffa on AWESOME! Tajusin, että tässä ohjaajassa on sitä jotain. Hän saa elokuvan toimimaan. Hänellä täytyy olla jokin taika, mikä muilta puuttuu. Nykyohjaajista samalle tasolle pääsee vain Antti J.Jokinen.
Kun Aku Louhimies alkoi tehdä uutta Tuntematonta, niin ensiajatukseni oli "Mitä helvettiä? Nyt Louhimies haukkaa liian ison palan". Toisin kävi. Olen kirjoittanut leffasta ihan oman blogin 'Olen sotilas, tuntematon sotilas' 21.11.2017. Lopputulos on sellainen, että yli miljoona kärpästä ei voi olla väärässä. 'Tuntematon sotilas' (2017) on Suomen kaikkien aikojen katsotuin elokuva ensimmäisellä levityskerralla. Se, että Aku Louhimiestä syytetään törkeästä näyttelijöiden kohtelusta, ei vie pois näiden elokuvien parhautta. Se, millä tavalla on maaliin päästy, on sitten toinen juttu.
Jotenkin vielä uskon Louhimiehen olleen jonkinlaisessa euforisessa flow'ssa ohjatessaan leffojaan, sen verran intensiivistä kamaa hän on luonut, mutta kun hänelle on sanottu useaan kertaan huonosta käytöksestä ja kielenkäytöstä, niin on vaikea uskoa näin älykkään miehen olevan niin valikoivan kuulon ja sydämen omaavan, ettei olisi tajunnut missä mennään. Jostain syystä puheet eivät ole tehonneet ja nyt jengillä on tullut mitta täyteen. Monet naisnäyttelijät ovat todistaneet väkevästi kuinka törkeästi Louhimies on käyttäytynyt heitä kohtaan  ohjatessaan elokuvia. Joka päivä tulee yhä enemmän ja enemmän elokuvien teossa olleita ihmisiä (sukupuolesta riippumatta), jotka kertovat samansuuntaisia asioita. Miksi?
Se, miksi Louhimies on käyttäytynyt näin, on vain hänen itsensä tiedossaan. Toivottavasti hän sen tiedostaa. Jos ei niin kannattaa hakea apua kuten hän on itsekin todennut. Näen hänen ainoaksi mahdollisuudeksi katua tekojaan aidosti, niin piilossa kuin myös julkisuudessa. Kukaan meistä ei halua menettää ohjaaja Aku Louhimiestä eikä ihminen Aku Louhimiestä. Aku tarvitsee ymmärrystä, muttei hyväksyntää. Hänen on mahdollista nousta tästä suosta toimimalla jatkossa oikein. Kukaan ei voi kiistää hänen nerouttaan elokuva-alalla.
Hän, joka miettii esilletulleiden naisten kertomuksia, voi miettiä omalla kohdallaan miltä tuntuisi itsestä, jos ei uskota. Tunne on aina aito ja todistukset hyvin konkreettisia. Toivon #metoo kampanjalle kaikkea hyvää. Pidetään kuitenkin mielessä huonot teot ja asiat, joita ei tule hyväksyä. Jokainen pahaa tehnyt on kaikesta huolimatta ihminen. Jollain tavalla hänet on saatava lopettamaan törkeydet. Joskus keinot ovat kovia, mutta jos sana ei auta, niin vertaistuen voimalla se on tehtävä. Propsit kaikille heille, jotka nousevat tyranniaa vastaan, Eihan kenenkään, joka ei ole törkeyksiä tehnyt, tarvitse pelätä mitään.
Palaan vielä blogini alkuun. Sittemmin olen tavannut Louhimiehen pari kertaa ohimennen, joten emme ole tuttuja tai ystäviä. Savoyssa hän kuuli minun olevan pappi ja katsoi minua päästä varpaisiin useaan kertaan. Silloin mietin miksi? 'Riisuttu mies' elokuvan nähtyäni en enää miettinyt...

Hevireissu

Mun hevireissu on kestänyt jo melkeen 40 vuotta...and still goin' on! Se oli 70-luvun alkua ku mun kaveri soitteli kotonaan meille isosiskonsa levyjä, jota hän oli kehunut kovasti koulussa. Kyseessä olivat yhtyeet Black Sabbath ja Deep Purple, josta jälkimmäisestä tuli mulle se The Bändi. Black Sabbath oli hyvä, mutta aluksi liian raskasta ja pelottavaa 8-vuotiaalle kollille. Siksi Deep Purple oli sopivampaa, melodisempaa, mutta silti heviä sen ajan mittapuun mukaan.

Heavymusa on sittemmin kulkenut mun mukana sen kaikissa muodoissa. On olemassa vain enemmän tai vähemmän hyvää heavyä. Keikoilla on tultu käytyä satoja kertoja. Metallican olen nähnyt ja kuullut useimmiten: 18 kertaa. Nykyään en enää löydä uusia kiksejä antavia heavybändejä tai ainakin se on vaikeaa. Voi siis sanoa, et vanhassa vara parempi. Onneksi Suomi on heavymaa ja meillä on loistavia metallibändejä.

Mun toinen (tosin niit on kyl aika monta) friikkeys on leffat ja niitten kattominen teattereissa, missä ne ovat parhautta. Mä oon karsastanut suomifilmejä, koska useimmiten olen pettynyt johonkin osa-alueeseen. Meillä ei noin osamoilleen vaan osata tehdä kokonaisvaltaisesti hyviä leffoja. Joskus, todella harvoin, törmää sellaiseen suomalaiseen leffaan, joka ei suoraan sanoen wituta. Kuvaus meillä on hyvää, ohjaus kohtalaista, ja muut useimmiten välttävää tai heikkoa. Mut nyt täytyy sanoa, et näin todellisen helmen.

'Hevi reissu' niminen leffa tuli tänään katottua ja mua ei ottanu päähän mikään. Ei edes pari pientä leikkausvirhettä, joita nähtävästi ei kuvauksessa huomattu. Niillä ei ollu mitään merkitystä kokonaisuuden kanssa. Ihan parasta oli se, et tuotannossa on käytetty ammattilaisia, jota tuntevat tämän armoitetun raskaan genren. Se todella näkyy ja vaikuttaa lopputuloksessa niin silmissä kuin korvissakin.

Oon ennenkin sanonut, vai oliko se joku muu, et kalliolle on hyvä rakentaa. Kaikki lähtee käsikirjoituksesta ja tässä leffassa se on loistava. Trio Jukka Vidgren (myös ohjaaja), Juuso Laatio (myös ohjaaja) ja Aleksi Puranen ovat parsineet kasaan koko ajan letkeästi ja rouheasti seurattavan
elokuvan. Mut leffan, ja mun mielenterveyden, kannalta oli ihan mieletöntä, et näyttelijäsuoritukset olivat aidon oloisia. Ei liioiteltuja, vaan ihan helvetin aitoja!

Jopa sivuroolit, jotka vetivät Minka Kuustonen, Ville Tiihonen ja Kai Lehtinen toimivat helvetin hyvin. Mut toi bändi, jonka nimeä en halua paljastaa, koska se on helvetin hyvä, oli mieletön. Kaikki karäktäärit toimivat. Rumpali Jynkky (Antti Heikkinen), basisti Pasi (Max Ovaska), kitaristi Lotvonen (Samuli Jaskio) ja solisti Turo (Johannes Holopainen) vetivät niin helvetin kybällä, et nuppi tutisi ja eturivi sulas. Jokainen rooli oli helvetin loistavasti toteutettu. Kaikista löytyi monia puolia ja riittävästi erilaisuuta. Kaikki bändin jäsenet olivat helvetin hellyyttäviä.

Oon vieläkin helvetin hämmästynyt reaktiostani, koska en ois muuten menny kattoo, mut leffan nimi ja konsepti pakotti mut teatteriin. En kadu sitä, en todellakaan. Toimii...helvetin hyvin🤘🏻🤘🏼🤘🏽🤘🏾🤘🏿 Stay heavy!

Naiset

Eiköhän jokaisen ihmisen ensimmäinen kokemus naisesta tule omasta äidistä tai synnyttäjästä...ellei hän kuole synnytyksessä. Äiti on se nainen, joka huolehtii pienestä pitäen pienestä vauvasta. Saamme täten ensi kosketuksen naisesta, hänen rinnoilla, ravintoa nauttien, elämän eliksiiriä.
Meillä on perinteisesti todettu olevan kaksi eri sukupuolta: mies ja nainen. Aivan näinä päivinä jopa joihinkin lomakkeisiin on lanseerattu kolmas: muu. Maailma on ollut varsin partiarkaalinen eli miesten hallitsema jo aikojen alusta. Raamattukin kertoo siitä, että mies luotiin ensin ja nainen hänelle kaveriksi. Käytännössäkin vahvimman laki on ollut voimassa ihan käytännössä. Nainen on yksinkertaisesti vaan fyysisesti heikompi kuin mies. Tällöin ei ole tarvittu miettiä kuka johtaa mitäkin.
Kun yhteiskunnat kehittyivät, niin naisille jäivät lähes kaikki kotityöt, koska miehet sotivat. Ajan myötä sodat vähenivät, työt muuttuivat, mutta hallinta jäi miehille. Vasta valistuksen ajalla 1700-luvulla alettiin ajatella, että naisista voisi olla hyödyksi yhteiskunnalle muutenkin kuin kotona. Pikku hiljaa alkoi naisten esiinmarssi. Nykyemansipaation myötä ne yhteiskunnat, jotka ovat antaneet naisten tulla esille omina itsenään, ovat muuttuneet kaikille ihmisille paremmaksi. Tänä päivänä nähdään kehitysmaiden suurimmaksi ongelmaksi juuri naisten ja tyttöjen alistaminen. Ainut keino saada tällaiset yhteiskunnat nousemaan jaloilleen on antaa koulutus ja samat vapaudet myös naisille ja tytöille. Mikä tätä estää, jos lopputulos on winwin?
Länsimaissa jo varsin pitkälle tiedetään, että tasa-arvo on kaiken paremman elämän äiti. Me miehet täällä ns. "sivistyneessä" maailmassa olemme ymmärtäneet tämän. Vaikka jopa meillä Suomessakin on vielä matkaa täydelliseen tasa-arvoon, niin olemme melko pitkällä. Silti lähes joka päivä mekin voimme lukea naisten kokemasta törkeästä käytöksestä. Matkaa siis vielä on.
Nyt #metoo kampanjan myötä olemme uuden murroksen likeellä. Monet naiset eivät enää suostu olemaan kynnysmattona ja käytettävänä kunnes voidaan heittää pois. Tämä on hyvä. Itse uskon eri yhteisöjen, koko yhteiskunnan, muttuvan kaikille paremmaksi, kun naisia tulee enemmän johtotehtäviin. Naisten ajattelutapa on kollektiivinen, meidän miesten individualistinen. Nämä kun osataan oikein yhdistää, niin lopputukoksena on harmoninen. To be continued...

Totuus sotesta

Mä oon ollu politiikassa mukana tavalla tai toisella vuodesta 1982, jolloin äänestin Mauno Koivistoa presidentiksi. Jatkossa olen ollut joko ehdokkaan tukijana tai itse ehdokkaana joka vaaleissa aina näihin päiviin asti. Olen ollut "tekemässä" presidenttejä, kansanedustajia, kunnanvaltuutettuja, you name it! Olen ollut politiikan sisimmässä sydämessä jo yli 35 vuotta. Voi siis sanoa, et mun ainakin pitäis tietää mitä politiikassa tapahtuu.
Sote- ja maakuntauudistus on Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta18 perustettavalle maakunnalla. Erikseen valmistellaan valinnanvapaus, jonka myötä asiakas voisi vapaasti valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön tuottaman palvelun väliltä (Wp 2018).
Tällä viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti äänestävänsä sotea vastaan. R.E.S.P.E.C.T. Elina Lepomäki. Täytyy ihmetellä mistä hän sai rohkeutta sanoa vastaan hallituksen mielipidettä. Ensinnäkin livetä hallituksen virallisesta toimeksiannosta on oma juttu. Toiseksi Kokoomus on ajanut sotea päätökseen Keskustan kanssa intohimoisesti on oma juttunsa. Miksi siis rivikansanedustaja poikkeaa hallituksen linjasta näin oleellisesti? Tässä yksi totuus...
Olen huomannut, että kun joku asia jonkun puolueen kannalta ei mene putkeen, niin silloin eriävän mielipiteen sanojaksi laitetaan joku "nobody but not too nobody". Tällä kertaa valittiin Elina Lepomäki. Kokoomus on huomannut, että sote ei toimi niin kuin he sen haluavat sen toimivan. Kokoomuksen pj ja vvm Petteri Orpo tietää missä mennään. Jos ei tiedä, hänen on hyvä mennä peilin eteen ja sanoa: "Pitäisköhän tää paikka antaa Jan Vapaavuorelle?!" Hän siis tietää, vaikka ei tunnusta. Hän siis pelaa poliittista peliä, joka on ihan oma lajinsa. Sote on menossa nurin ja sen tietävät kaikki poliittiset puolueet. Sitä vaan ei haluta tuoda ilmi.
Keskusta on tämän hetken valtapuolue edellisten eduskuntavaalien perusteella. Heillä on pääministeri Juha Sipilä. Sote on saatava päätökseen, koska maakuntamalli on saatava hinnalla millä hyvänsä. Se hyödyttää erityisesti Keskustaa. Tästä eivät taas tykkää muut puolueet. Hallituksessa Kokoomus on tajunnut, että tämä ns. valinnanvapaus ei toimi heidän haluamallaan tavalla. Lisäksi maakuntamalli on myrkkyä Kokoomukselle. Pienyritykset ovat nousseet vastahankaan, koska heidän vaikutusmahdollisuudet moneytalksbullshitwalks-ideologiaan ei toimi vielä nyt. On siis otettava aikalisä! Kaiken päälle EU ei todennäköisesti tulisi hyväksymään sotea kokonaisuudessaan, mutta maakuntamalli jäisi pysyväksi. WTF!? Kiva pelaa bluffilla, vaikka tietää häviävänsä...
Pääministerin lausahdus "Joko sote tai vaalit" on epätoivoinen yritys saada maaliin epäkesko toimintamalli, jossa hyötyvät vain Keskusta ja...ei kukaan muu. Kokoomus pelaa nyt kaksilla korteilla. Kandee siis hyllyttää sote ja mennä 2019 vaaleihin näin, sillä sinipunaa pukkaa. Saadaan sote ilman maakuntamallia ja sehän hyödyttää kokkareita. WinWin sanoisin.
Mä vertaan aina, ihan oikeesti AINA, eri tilanteita parisuhteeseen. Nytkin mietin, et eihän Kokoomuksen kannata jatkaa suhdetta Keskustan kanssa, koska tulevaisuus näyttää huonolta. On ajateltava omaa etua. Jos suhde näyttää huonolta, niin naimisiin ei kannata mennä. On pelattava varman (järjen) päälle ja sen Kokoomus osaa. Loppuun haluan sanoa vielä sen, et kaikki meidän kärkipoliitikot ovat globaalisesti vähintään 7:n arvoisia omassa toimissaan. Pääasiassa he haluavat hyvää Suomella ja se on hyvä juttu😊Silti sote otetaan uudelleen käsittelyyn ja se menee ens vaalikaudella. Se on hyvä, sillä jos on paska housussa, niin se pitää pestä pois ja on lähdettävä kaikesta huolimatta uuteen, helpompaan ja Suomen yhteiskunnalle parempaan zydeemiin...