Jeesus Nasaretilainen

Mikä joulu on? Muumithan pelkäsivät kovasti joulua, koska eivät tienneet mikä se on. Mikä tuo joulun? Kun meiltä suomalaisilta kysytään, niin tärkeimmiksi asioiksi noussevat yhdessäolo, ruoka, kiireettömyys, lasten ilo, tunnelma...
Nykyään joulunlapsi, minkä vuoksi joulua juhlitaan, jää unholaan. Jos se vielä tiedetään, että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, niin sen varsinainen juhliminen jäänee vähemmälle, vaikka monissa kodeissa on kristillisiä tapoja ja tunnusmerkkejä. Kuusen tähti, lahjojen antaminen, useat koristeet ja monet laulut kumpuavat kristillisestä perinteestä 2000 vuoden takaa.
25.12. on Jeesuksen syntymäpäivä, vai onko? Useat historialliset lähteet kertovat, että Jeesus ei ole syntynyt tuolloin. Raamattukaan ei kerro milloin Jeesus on syntynyt, vaan sen, että hän on syntynyt. Rooman keisari päätti 300-luvulla Jeesuksen syntymäjuhlan päiväksi juuri tuon 25.12. aikaisemman auringonjumalan juhlan sijaan. Kyse oli politiikasta, vaihtokaupasta, kaikesta muusta kuin historiallisesta tietämyksestä. Jo oikean syntymävuoden tietäminen on vaikeaa saatikka oikean syntymäpäivän. Toisaalta olen kuullut, että jos tämän päivän lapsi on syntynyt jouluna, niin häntä juhlitaan joko ennen tai jälkeen joulun.
Mitä Jeesus sitten on? Mitä se antaa tämän päivän ihmiselle? Jokainen uskossa oleva kyllä tietää ja tuntee missä mennään. Jeesus on Vapahtaja, Sovittaja, Lunastaja, Ihmisen poika...ymmärtääkö tätä kukaan muu kuin uskovainen. Mulle Jeesus on mun paras kaveri. Mun tytär sanoi noin 2v opittuaan puhumaan "Seesus on hyvä pyyppi". Tästä on hyvä lähteä...

Sexy beast

On monta tapaa kohahduttaa. Hyvin yksinkertainen tapa on vähentää vaatteita päältään ja tehdä jotain, oikeastaan ihan mitä vaan, niin se kiinnittää huomiota. 

Alastomuudesta on tullut niin leipää kuin sirkushuvia kaikelle kansalle. Kun 190 vuotta sitten otettiin ensimmäinen valokuva, on alastomuus ollut saatavilla myös muussa kuin lihallisessa muodossa. Ja kun kirjallisuutta tutkitaan, niin jäljet johtavat 1400-luvulle Gutenbergiin, joka keksi kirjapainotaidon. Sitä ennen eroottinen kirjallisuus eteni varsin nihkeästi ja hitaasti. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunu alastomuuden historiassa - ajatukset. Maailman sivu ihminen lienee miettinyt seksuaalisesti mitä ihmeellisempiä asioita.

Kyllähän se kiehtoo kun alastonta pintaa näkee, mutta erityisen kiinnostavaa se on kun kyseessä on joku julkisuudesta tuttu henkilö. Julkkiksilla on tietysti omat motiivinsa näytellä itseään joista suurin on varmaankin toimeentulo. Silti väitän, että sen voi tehdä vain kerran ja sitten kun sen tekee, niin se kannattaa tehdä näyttävästi, tyylillä ja taidolla. Pelkkä vilauttaminen tai pornokuvat ei liene kestä kovin pitkälle.

Alastomuudessa ei todellakaan ole mitään pahaa. Useimmiten se on kaunista, varsinkin katsojan silmissä. Mikään ei silti voita mielikuvia eli sitä mitä ei näytetä voi kuvitella. Eräs psykologi on sanonut: "Sairaan ja terveen ero on monesti häviävän pieni. Ihminen voi ja saa ajatella ihan mitä vaan. Terve ihminen tietää mitkä toteuttaa, sairas ei."

Vuonna 2016

HUOM! Allaoleva on kopioitu suotåraan Wikipediasta. Vain nimet ovat muutettu.

Olipa kerran...

Ruben työskentelee Totuusministeriössä. Hän inhoaa Isoveljeä, vaikkei sitä ulospäin näytä, koska se olisi ajatusrikos. Hän on kiinnostunut Jussista, jota pidetään valtion vihollisena, koska uskoo hänen yhdessä työväenluokan kanssa olevan avain vallankumoukseen. Hän on myös kiinnostunut kaikesta vanhasta, jonka johdosta hän käy usein syrjäisessä käytetyn tavaran kaupassa. Ruben epäilee työtoverinsa Aten olevan Jussin kannattaja.

Eräänä päivänä Ruben saa lapun toiselta työtoveriltaan Sallalta, jossa Salla kertoo rakastavansa Rubenia. Ennen tätä Ruben piti Sallaa Isoveljen uskollisena tukijana, mutta päätyy tapaamaan tätä salaa, jolloin hän huomaa, että Salla on Isoveljen vastustaja. He tapaavat toisiaan salaa ja päätyvät yhdessä kertomaan Atelle olevansa "valtion vihollisia", jolloin Atte kertoo olevansa Jussin tukija. Ruben saa Aten kautta kirjan, jossa kerrotaan valtioiden poliittisesta sekä väestöllisestä rakenteesta.

Pian tämän jälkeen ajatuspoliisi saa Rubenin ja Sallan kiinni ja he joutuvat Rakkausministeriöön, jossa heitä kidutetaan ja aivopestään. Rubenille selviää, että Atte on uskollinen valtiolle, sillä tämä toimii Rubenin kiduttajana. Atte kertoo, että Rubenia kidutetaan niin kauan, että hän rakastaa Isoveljeä, minkä jälkeen hänet tapetaan. Rubenia kidutetaan fyysisesti ja henkisesti, kunnes tämä pyytää kiduttajaa kiduttamaan Sallaa hänen sijaansa. Hänet päästetään pois Rakkausministeriöstä. Viimeisessä luvussa hän tapaa Sallan, muttei ole enää kiinnostunut hänestä. Kirjan lopussa hän huomaa rakastavansa Isoveljeä Sallan sijaan.

Sen pituinen se...

Elämä eksän jälkeen

"Epäonnistui täydellisesti", "Kaikki statsit ovat Suomea vastaan", "Biisivalinta on huono", "Maaliton putki jatkuu", "Jäi taas kakkoseksi"... Vaikka me kansakuntana ollaan hyvää ja luotettavaa sakkia, niin silti olemme myös monesti masentavan negatiivisia, pessimistisiä ja kielteisiä.
Ei mennyt kauaa, kun tuli tieto Saara Aallon "tappiosta", niin alkoi kielenkannat laulaa miten Saaran käy jatkossa. Pahimmat sanoivat "mitä minä sanoin"-tyyliin unohtaen mitä oikeastaan oli jo saavutettu. Saara Aalto menestyi huimasti ja loi suomikuvaa maailmalla paremmin kuin kukaan naismuistiin. Nyt mietitään "Miksi Saara Aalto ei tule menestymään". Käännetään kelkka!
Jos me kansakuntana käyttäisimme energiamme piirunkin verran myönteisemmin, niin se näkyisi kaikkien arjessa. Ja nyt en puhu vain suhtautumisesta Saara Aaltoon, vaan suhtautumisesta elämään yleensä. Me kaikki voidaan vaikuttaa vain omaan elämäämme. Tottakai rakenteita voidaan aina parantaa, ja pitääkin, mutta vastuu on aina itsellä. Yhteiskunnan heikoimmista pitää pitää huolta. Se on selvä. Se kertoo yhteiskunnasta missä mennään. Autetaan heikompia ja kannustetaan menestyviä. Saaralle ja kaikille muille tsemppiä jatkossakin.

YLEGATE

Monesti niin sanottuja pilkunviilaajia kritisoidaan, vaikka itse asiassa nämä säserät ihmiset vain kysyvät sen perään, mitä yhteisesti on sovittu. Pilkun paikalla voi olla ja on suuri merkitys. Mihin kohtaan laitetaan pilkku lauseessa "Armoa ei Siperiaan" ratkaisee aikamoisen kohtalon ja tulevaisuuden. Pilkunviilaajiksi kutsutaan myös nihkeitä, ei joviaaleja, suvaitsemattomia, jäykkiä, muita kritisoivia ihmisiä.
Suomenmaasta löytyy joukko toimittajia, jotka ovat uskaltaneet lähteä kritisoimaan pääministeri Juha Sipilän ja Yleisradion Uutis- ja ajankohtaustoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisen toimia ja tekoja. Niiden tietojen perusteella, mitä minä olen tonkinut, nämä toimittajat tekevät vain työtään - rohkeasti ja ammattitaidolla. Mutta mitä tulee palkaksi? Huomautuksia, varoituksia, uhkailua ja sairaslomaa???
Ei uskoisi, että tällainen peli olisi mahdollista Suomessa vuonna 2016. Suomi kun on yksi maailman vähiten korruptoitunein ja sananvapaudeltaan avoimin yhteiskunta. Ei kuitenkaan savua ilman tulta. Jos toimittajat ovat olleet täysin väärässä, mitä ei siis ole todistettu, ovat sanktiot varmasti oikeutettuja. Jos taas toimittajien tiedot Sipilästä ja Jääskeläisestä pitävät paikkaansa, mitä ei siis vielä ole täysin todistettu, pitäisi sanktiot kohdistaa yhtä lailla johtajiin.
Olen käynyt monet johtamistaidon kurssit ja koulutukset. Se ei tietty kerro mitään omasta johtamisestani, mutta olen vakuuttunut ainakin yhdestä oppimastani: 'Hyvä johtajuus on maltillista ongelmien käsittelyä, tunteita ei saa liikaa heittää peliin'. Nähtäväksi jää mihin kohtaan pilkku laitetaan toimittajien ja pääministerin kohdalla. Onko siihen edes tarvetta? Asiathan tässä riitelee, ei ihmiset...

Rajat kiinni

Huomenna on Suomen tasavallan 99. itsenäisyyspäivä. Ensimmäinen maailmansota aiheutti Venäjän keisarikunnan sisäisen romahduksen keväällä 1917 ja taistelun maan hallinnasta. Myös Suomen suuriruhtinaskunta hajosi ja seuranneessa sekavassa tilanteessa Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi 6. joulukuuta 1917. Mitä itsenäinen Suomi sinulle merkitsee ja mitä se tarkoittaa?
Kuluneen noin 100 vuoden aikana olemme kansakuntana kokeneet monenlaisia hetkiä - pumpulissa emme ole eläneet. Lähes heti itsenäisyysjulistuksen jälkeen aloimme sotia keskenämme. Sota oli tietysti verinen, mutta sitä seurannut rauha vieläkin verisempi. Armoa ei juuri annettu hävinneelle osapuolelle. Tämä jätti arven pitkäksi aikaa, mutta kuin tilauksena saimme yhteisen vihollisen ja aloitimme puolustussodan 30.11.1939 Neuvostoliittoa vastaan. Talvisota oli ihme. Se oli ihme siksi, vaikka jouduimme antautumaan tappion myötä, meitä ei valloitettu.
Janosimme kostoa, jonka seurauksena alkoi jatkosota 25.6.1941. Oikeutettua olisi ollut saada talvisodan seurauksena menetetyt alueet takaisin, mutta se ei riittänyt voitonhurmaiselle sotilasjohdolle. Loppu oli yhtä kaaosta, mutta rauhan ja sotakorvausten myötä kansakuntamme alkoi eheytyä ja taloutemme kasvaa, hyvinvointi lisääntyi.
Vuonna 2016, itsenäisyyspäivämme aattona, meillä tuntuu olevan paljon uhkia: homot, pakolaiset, Guggenheim, maahanmuuttajat, ulkomaalaiset, Euroopan Unioni, kansanedustajat, valtioneuvosto, naapurit, koirankakat...
Pahin uhka kuitenkin löytyy peilistä. Me emme voi kansakuntana nousta tästä turvattomuuden suosta, jos emme ala itse muuttua. Kun arvostamme itseämme, on paljon helpompi elää muiden kanssa. Tähän tietysti tarvitaan kaikkia meitä Suomessa asuvia. Viha ei auta ketään, se vain lietsoo uutta vihaa. Suvaitsevaisuudellakin on rajansa ja ne rajat on laitettava kiinni. On tehtävä raja vihaan ja alettava välittämään enemmän. Vihapuheisiin on nyt viimeistään puututtava. Meidän on kansakuntana herättävä nyt eikä 15. päivä. Jos/kun arvostamme ja kunnioitamme heitä, jotka ovat meille tämän hyvinvoinnin luoneet ja taistelleet, aloitamme puhdistuksen ensimmäisenä omasta päästä - sinä ja minä. "Oi, maamme Suomi..." Hyvää itsenäisyyttä.

Uusi valtiojärjestys

Maailman sivu on ollut valtion hallintamuotoja. On kokeiltu jos minkälaista. Aikoinaan Roomassa jonkin ajan toimi keisarin hallitsemana yksinvaltius melko hyvin. Historian kirjat kertovat keisari Augustuksen luomasta rauhanajasta, Pax Romana, joka loi Rooman tasavaltaan sisäisen rauhan noin 200 vuoden ajan. Ei huono, kun ajatellaan tämän tapahtuman 2000 vuoden taakse.

Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto, jonka perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Nykyajan demokratian juuret lienevät antiikin Kreikassa Platonin teoksissa, mutta demokraattisia piirteitä eri sivilisaatioista löytyy paljon kauempaakin.

Itse en tiedä parempaa tapaa hallita kuin demokratia. Tietysti, jos minä saisin hallita yksinvaltiaan tavoin, olisi mun kotona kaikki paremmin...ja tietysti Suomessa ja koko maailmassa. Jos kaikki tekisivät niin kuin minä haluaisin, itse mukaan lukien, olisi kaikkien ihmisten elämä paljon helpompaa. Kaikki ongelmat poistuisivat...

Mä uskon, että näin ovat monet diktaattorit ajatelleet ennenkuin he ovat päässeet vallankahvaan. Tarkoitus on ollut hyvä kunnes se on pyhittänyt keinot. Jos monelle poliitikolle tämä demokratian hyväksyminen on vaikeaa, niin on se ihan "tavan" kansalaisellekin. Kun oma tahto ei mene niinkuin olisi ajatellut, halunnut, ei auta kuin purra hammasta, harmitella tottakai, ehken purnatakin, mutta lopulta tyytyä enemmistön päätökseen. Sekä olla onnellinen, että on demokratia😊