Alastomuudesta on tullut niin leipää kuin sirkushuvia kaikelle kansalle. Kun 190 vuotta sitten otettiin ensimmäinen valokuva, on alastomuus ollut saatavilla myös muussa kuin lihallisessa muodossa. Ja kun kirjallisuutta tutkitaan, niin jäljet johtavat 1400-luvulle Gutenbergiin, joka keksi kirjapainotaidon. Sitä ennen eroottinen kirjallisuus eteni varsin nihkeästi ja hitaasti. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunu alastomuuden historiassa - ajatukset. Maailman sivu ihminen lienee miettinyt seksuaalisesti mitä ihmeellisempiä asioita.
Kyllähän se kiehtoo kun alastonta pintaa näkee, mutta erityisen kiinnostavaa se on kun kyseessä on joku julkisuudesta tuttu henkilö. Julkkiksilla on tietysti omat motiivinsa näytellä itseään joista suurin on varmaankin toimeentulo. Silti väitän, että sen voi tehdä vain kerran ja sitten kun sen tekee, niin se kannattaa tehdä näyttävästi, tyylillä ja taidolla. Pelkkä vilauttaminen tai pornokuvat ei liene kestä kovin pitkälle.
Alastomuudessa ei todellakaan ole mitään pahaa. Useimmiten se on kaunista, varsinkin katsojan silmissä. Mikään ei silti voita mielikuvia eli sitä mitä ei näytetä voi kuvitella. Eräs psykologi on sanonut: "Sairaan ja terveen ero on monesti häviävän pieni. Ihminen voi ja saa ajatella ihan mitä vaan. Terve ihminen tietää mitkä toteuttaa, sairas ei."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti