Tule sellaisena kuin olet

Väitän, että kyläilyt, varsinkin spontaanit yht'äkkiä tehdyt, ovat vähentyneet radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana. Oletteko huomanneet? Kun aikoinaan muutin vaimoni kanssa yhteen sosiaalinen elämäni oli varsin vilkasta ja kotimme oli kuin majatalo. Meilla sai tulla ja mennä.
Tänä päivänä kaikki tapaamiset on sovittava. Eikä sekään riitä, sillä voi tulla muita (tärkeämpiä?) menoja. Ollaanko me ihmiset muututtu ja onko maailma muuttunut ympärillämme?
Kun katsoin erästä ohjelmaa, jossa puhuttiin ihmisen ulkonäöstä, olin täysin ymmälläni. Torpan Maisa sanoi "mielummin jään rekan alle kuin olisin lihava". Mikä meihin ihmisiin on oikein mennyt? Mä ymmärrän terveyden kannalta liiallisen ylipainon olevan ei niin hyvä asia, mutta että mielummin kuolema kuin ylipaino???
Mä jotenkin uskon siihen, että ihmiset, jotka tuijottavat peiliin jatkuvasti tutkien omaa kehoaan ovat jollakin tasolla hukassa. Mitä sitten kun ikäännytään ja on yhä vaikeampaa saada itseään siihen kuuluisaan rantakuntoon. Kestääkö silloin pää?
Kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on juuri nyt, vapauttaa se paljosta ahdistuksesta ja paineista. Mitä sitten jos on ylipainoa, pituus ei täytä mittoja tai kehon kaikki kohdat ovat jotain ihan muuta mitä media meille tyrkyttää. So f...ing what!

Save Syria

YK eli Yhdistyneet Kansakunnat täyttää tänään 71 vuotta. Onnea!!! Eläkeläistä on kritisoitu monesta eri asiasta, mutta suhteellisen hyvin se on rauhan pystynyt pitämään. Tulipaloja syttyy joka puolella maailmaa, mutta roihuksi ne eivät vielä ole laajentuneet...anteeksi...eskaloituneet kuten 1910- ja 1930-luvuilla.
Rauha ja turvallisuus lienee tärkeimpiä asioita, mitä elämässämme voi olla, mutta osaammeko me arvostaa niitä. Monesti käy niin vasta kun itseämme tai lähipiiriämme uhataan, huomaamme miten tärkeää on saada elää rauhassa. Meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota niihin asioihin, mitkä meillä on eikä niihin, joita meillä ei ole.
Suomessa ei olla koettu sotaa eikä tuhoa yli 70 vuoteen. Kaksi, kolme sukupolvea on saanut elää rauhassa. Täytyy siis olla reilusti yli 70-vuotias, jos pystyy muistelemaan sodan kauhuja. Kukaan sotaa kokenut ei glamourisoi tai romantisoi kokemuksia talvi- tai jatkosodasta. Käykääpä kysymässä...
Syyrialla on pitkä ja tikas historia. Aikoinaan se on ollut maailmanvalta. Syyria oli myös YK:n  perustajajäsen. Viimeisten 70 vuoden aikana maa on ollut enemmän tai vähemmän mukana konflikteissa. Tällä hetkellä Syyriassa on menossa sisällissota vuodesta 2011 alkaen. Sota saataisiin heti loppumaan, jos Venäjä ja Yhdysvallat pääsisivät sopimukseen. Tästä ei ole toivoa. Jos näin kävisi olisi seuraavien nobelin rauhanpalkintojen saajien nimet, niin kornilta kuin se kuulostaakin, Vladimir Putin ja Sergei Lavrov sekä Hillary Clinton ja John Kerry.

Ilmiö nimeltä Saara Aalto

On tarina miehestä, joka katseli vaimonsa kanssa naapurin hyvin leikattua nurmea ja he ihmettelivät kateellisina miten se voi olla niin siisti. Tulivat tulokseen, että siellä täytyy olla hyvä ruohonleikkuri, jota kannattaisi kenties lainata. Hieman emmittyään mies lähti talsimaan kohti naapurin kotiovea, mutta käätyi takaisin sanoen vaimolleen "ei se lainaa kuitenkaan", johon vaimo "ei varmaan". Mies kuitenkin lähti uudestaan ajatellen "mitäs jos kuitenkin", mutta kääntyi naapurin pihamaalla jo olessaan takaisin todeten vaimolleen "ei tästä mitään tule", johon vaimo "ei tietenkään".

Mies rohkaistui vielä uudestaan ja oli jo naapurin kotiovella, mutta kääntyi jälleen takaisin jaaritellen vaimolleen "turha juttu, se on semmonen tyyppi", johon vaimo jatkoi "niin onkin, päältä näkee". Kaikesta huolimatta mies kokosi itsensä ja lähti päättäväisesti kohti naapurin taloa, koputti ovelle ja kun naapuri tuli iloisesti, hymyillen avaamaan oven mies totesi "pidä ruohonleikkuris, perkele!".

Kateus on yksi tuhoavimmista voimista meidän ihmisten välillä. Kateus syntyy siitä, mitä minulla ei ole, mutta jollakin toisella on. Kateus syntyy ajatuksista, siirtyy sanoiksi ja lopulta teoiksi.

Me luulemme tuntevamme ihmiset, mutta emme halua tutustua heihin. Annetaan kaikille mahdollisuus osoittaa olevansa se mitä hän on. Jos hän sitten osoittautuu kuspiäks, niin silloin voimme unohtaa hänet. Kateus hajottaa meitä itseämme. Miksi siis olla kateellinen???

Kenelle kellot soivat

Sota on varmasti pahin mahdollinen kriisi. Me täällä Suomessa olemme saaneet olla rauhassa yli 70 vuotta eli parin kolmen sukupolven ajan. Rauhanjakso on pisin Suomen historiassa.
Ennen sosiaalista mediaa sota tuli olohuoneisiimme television kautta, viiveellä ja osittain sensuroituna. Korean sota jäi vielä pimentoon, mutta Vietnamin sota oli ensimmäinen varsinainen tv-sota, josta uutisoitiin varsin paljon. Irakin sota oli sitten taas ensimmäinen live-sota, jota pystyttiin seuraamaan lähes suorana. Se kosketti montaa suomalaista.
Kuitenkin Jugislavian sota oli se, joka sai miettimään täällä lintukodossa asumista. Voisiko sota levitä tännekin? Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja valtasi Krimin niemimaan, oli selvää, että mitä tahansa voi tapahtua.
Koko maailmassa lienee, katsontakannasta riippuen, toistasataa kriisipesäkettä, joista sodaksi on eskaloitunut useampi kymmenen. YK tekee varmasti kaikkensa helpottaakseen tilannetta, mutta on monesti varsin kädetön terroristien ja supervaltojen edessä.
Täytyy muistaa, että niin Putin ja Obama kuin myös al-Assad ja muut johtajat ovat ihmisiä. Heillä on paljon käsissään. Mitä voisi yksi ihminen tehdä rauhan puolesta, sotaa vastaan? Soittaa kelloja...miksi ei...jostakin on hyvä lähteä, jotakin on tehtävä. Välinpitämättömyys luo lisää kaaosta. Äänet aikuttavat psykologisesti. Kuunnelkaamme siis rauhaa.

Dump Trump!

"Vihapuhe" on "vaje"-sanan lisäksi yksi käytetyimpiä sanoja tämän päivän suomenkielessä. Vihapuhe Euroopan neuvoston ministerikomitean ehdotuksen mukaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Termiä sellaisenaan ei esiinny Suomen lainsäädännössä. Suomen lainsäädäntö ei siis tunne sanaa 'vihapuhe'. Suomen kieli ei virallisesti tunne sanaa 'vihapuhe'. Mitä on siis vihapuhe?
Jos puretaan sana 'vihapuhe', saadaan kaksi sanaa: viha ja puhe. Wikipedian mukaan 'viha' on inhon, vastenmielisyyden, antipatian tai vihamielisyyden tunne. Viha voi kohdistua toiseen henkilöön, asiaan tai ilmiöön. Usein vihalla tarkoitetaan voimakasta tai intohimoista tunnetta, mutta viha voi olla myös ”kylmää" tai vähäistä inhoa. 'Puhe' on taas ainoastaan ihmiselle ominainen keino koodata kielellisiä viestejä käyttäen hyväksi ihmisäänen tuottamisen mahdollistavia anatomisia rakenteita. Puhesignaali syntyy hengitys-, fonaatio-ja artikulaatioelimistön yhteistyönä ja se siirtyy akustisesti ilman välityksellä vastaanottajan korvaan ja edelleen aivoihin, jossa tapahtuu viestin tulkitseminen.

Kun viha+puhe=vihapuhe, niin joudutaan miettimään mitä tämä yhteenlasku tarkoittaa. On se perkele kumma ku ei löydy tahoa, joka Suomessa määrittelisi ko. yhdyssanan. Mun mielestä vihapuhe on täyttä paskan puhumista ilman mitään tarkoitusta hyvän tekemiseen. Motiivina on nostaa itseään esille ja painaa muita alas. Eli ei mitään rakentavaa - pelkästään tuhoavaa. Ja vieläkin vihapuhetta pahempaa on välnpitämättömyys vihapuhetta kohtaan. Se pitää tuomita välittömästi. Tosin viisas erottaa vihapuheen ja mielipiteen. Kuka meistä on viisas?

Matkailu avartaa

Sanonta kuuluu "pitää mennä välillä kauas, että näkee lähelle". Tämä on varmasti surullisen totta. Monesti emme huomaa miten hyvin asiat todella ovat. Ei tietysti kaikilla, mutta suurimmalla osalla ihmisiä kuitenkin. Jos vertaa vaikka Syyrian tilanteeseen, niin eiköhän silloin kaikilla.
Jokainen, joka on vähänkin matkaillut Pohjoismaiden ulkopuolella, tietää miten moni asia on toisin kuin kotosuomessa. Siis moni ihan arkinen asia. Majoitustiloissa miettii tuleeko hanasta lämmintä vettä, onko huone puhdas, toimiiko televisio jne. Ulos astuttuaan ihmetystä aiheuttaa liikenne, ravintolan ruoka, muut ihmiset, ilmasto jne. Monella suomalaisella on ikävä saunaa, ruisleipää, grillimakkaraa jne.
Sanonta "oma koti kullan kallis" on todella hyvä. Oman kodin pitäis olla kaikille siellä asuville se paras, turvallisin ja rakkain paikka. Jos istumme omassa kotona alas ja avaamme silmämme, huomaamme varmasti ziljoona asiaa, jotka ovat hyvin. Nauttikaamme siis sitä mitä meillä on, eikä mietitä sitä mitä meillä ei ole.