Lätkää

Meillä monella on monia muistoja jääkiekosta, lätkästä. Suurimmat muistot liittynevät voittoihin teemalla "missä olit 1995 ja 2011?" Itse olin 1995 Kuopiossa Kalakukkopubissa ja kärvistelin jo ennen peliä kun paikka ei ollut varannut yhtään pulloa kuohuvaa...oluella ja siiderillä siis mentiin. Vuonna 2011 olin kotikatsomossa skidien kanssa kun voitettiin se toinen maailmanmestaruus. Silloin kuohujuomaa riitti...
Oma paras muistoni lätkään tapahtui 5.12.1995, jolloin olin alkanut tapailemaan tulevien skidieni äidin kanssa. Hän pyysi minut varsin mystisesti treffeille ja mielessäni ajattelin, että se on sitten bänät. Ei noin upea nainen halua seurustella tällaisen tyypin kanssa. Oltiin istuttu vähän aikaa, niin hän sanoi unohtumattomat sanat: "Mä oon suhun ihan lätkässä". Siitä se sitten alkoi...
Suomi on ollut finaalissa peräti 10 kertaa, joissa on siis tullut 8 tappiota, joista osa todella katkeralla tavalla. Tosin katkerimmat tappiot ovat tulleet mitalipelien ulkopuolella. Pronssimitaleita meillä on 3. Kaikki tämä kimara, yhteensä 13 mitalia, on tullut vuodesta 1992 lähtien. Vastaavasti Ruotsi on saman 25 vuoden aikana saanut 16 mitalia, Tsekillä 14, Venäjällä ja Kanadalla 11 eli aika tasoissa mennään.
Suomi on aina yksi ehdokas maailmanmestariksi. Näin siis on ollut viimeiset 25 vuotta. Toisin oli ennen. 50-luvulla oltiin tyytyväisiä kun saatiin kiekko suurten maiden maaliin, 60- ja 70-luvuilla alettiin jo voittamaan ja 80-luvulla tuli ensimmäinen arvokisojen mitali vuoden 1988 olympialaisissa Norjassa.
Tänään alkaa jokavuotinen kisa jääkiekon maailmanmestaruudesta. Vaikka se käydään B-maajoukkueilla, ei se himmennä arvostusta lätkäfanin silmissä ja sydämessä. Kulta on joukkueen ja fanien tavoite - vähempään ei tyydytä. Toinen asia on se mitä muu maailma ajattelee tästä pohjoisen lajista. Ranskalainen päälehti Le Monde oli kirjoittanut kahdeksan sivua jalkapallon mestareiden liigan välieräotteluista kun taas jääkiekon MM-kisoista ei ollut riviäkään...