perjantai 24. elokuuta 2018

Cheekend

Meille suomalaisille on opetettu, että "kell' onni on, se onnen kätkeköön" tai "kynttilä pidetään vakan alla". Jos joku suomalainen on menestynyt, niin hänen toivotaan olevan hiljaa tai ainakin ei saa kehua itseään. Liiallisena helposti pidetään, jos tämä menestyjä sanoo itseään hyväksi jossakin "mä osaan tän jutun", vaikka siihen oppimiseen ois menny vuosikausia.
Kaiken urheilusankarien jälkeen tulee musasceneen Suomeenkin Hip Hop ja Rap. Tämä tapahtuu 80-luvulla. Pääkköset, Raptori ja MC Nikke T tulivat tietoisuuteen, olivat ns. yhden levyn ihmeitä, mutta he olivat juuret tulevalle, kallio, johon rakennettiin myöhemmin suomiraptalo.
Vasta 90-luvun puolivälin jälkeen syntyi Suomen nykyrapin ja hiphopin kulmakivi Fintelligens. Kaksikko Kimmo "Elastinen" Laiho ja Henrik "Iso H" Rosenberg tuskin tiesivät mihin kaikki uhoaminen johtaa, vaikka juuri heidän asenne oli se mikä nosti suomirapin kansan tietoisuuteen kaikesta shaibasta välittämättä.
Rappareita on haukuttu ylimielisiksi, mutta miksi? Cheek lienee kaikkein haukutuin suomalainen artisti, mutta myös kenties myös kaikkein menestynein. Mihin perustuu se kaikki haukkuminen? Sanoisin suurimman syyn olevan kateus. Jare "Cheek" Tiihonen on pystynyt tekemään urallaan kaiken sen minkä kaikki muut mainstream-artistit ovat halunneet. Kyllähän se vituttaa...kuka muu muka...mutta tärkeämpää on kysyä peilin edessä miksi en minä? Kaikilla on siihen mahdollisuus. Cheek on omalla ajallaan ja työllään tehnyt kaiken itselleen mahdolliseksi. Hänen omia sanoja käyttäen "miksi tyytyä keskinkertaiseen, aina voi kehittyä, jos tyytyy hyvään loppuu kehitys".
Mä arvostan henkilöitä, jotka ovat tehneet sitä mitä haluavat ja siinä vielä onnistuvat ilman, että paiskovat tieltään muita ihmisiä. Cheek avasi tien ja mahdollisuuden monille muille artisteille tehdä asioita isosti. Cheek pitäisi nostaa siihen arvoon mihin hän musascenessä kuuluu. Meidän muiden pitäisi myöntää, et hän oli todellinen stara, nero ja äijä. Oikeasti!
Olen tavannut hänet vain kerran ja silloinkin juteltiin koirista. Tapaaminen kesti noin 3 minuuttia. Minulle jäi kuva miehestä, joka on hiljainen, arka, nöyrä, mukava, aito, lempeä, ahdistunut, välittävä. Tapasin siis Tiihosen Jaren. Kaikkea hyvää Jare elämääsi❤️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti