Aika moni meistä aikuisista, ja kyl alaikäisistäkin, on nauttinut alkoholia, ainakin kerran, ja on ollut humalassakin, ainakin omasta mielestään. Millaisia fiiliksiä se luo, tuo, suo? Muistammeko koko illan, yön, vai veikö dokaus muistin? Miksi Jeppe juo? Jeppe on sen verran sukupuolineutraali, että en lisää muuta nimeä.
Hesarista huomasin erää kirjoituksen, joka varmasti sopii monen lomalaisen uumeniin. Sen on kirjoittanut nainen nimimerkillä 'Väsynyt ja voimaton'. Siteeraan hänen tekstiään parissa kohdassa:
"PUOLISONI meni viime viikon perjantaina juomaputkensa takia Helsingin Malmin sairaalaan katkaisuhoitoon. Hoidon kestoksi määrättiin kolme päivää. Kun maanantaina tulin töistä kotiin, puolisoni oli jo humalassa, eikä meno ole siitä rauhoittunut. Kolme päivää ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen.
Aiemmin katkaisuhoito on kestänyt viisi päivää tai viikonkin. Silloin juominen oikeasti loppui, ja viinan heikentämä ihminen pääsi takaisin jaloilleen. Olimme toivoneet, että osastolle pääsy olisi tuonut elämäämme rauhan. Niin ei käynyt. Tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille."
Mitenkään väheksymättä ko. kirjoitusta ja perheen tilannetta mietin meidän omaa vastuuta. Olen toiminut opettajana 15 vuotta ja nähnyt kun moni kollega käyttää kesäkuun dokaamiseen ja ajattelee sitte pikku hiljaa lopettavansa ennen kuin koulut elokuussa alkavat, mutta ränni venyy, venyy ja venyy...Olen nähnyt monen lekurin (en kirurgeja) dokaavan runsaasti koko vuoden ajan ja luen heidät ainakin suurkuluttajiksi. Perjantaipullo on edelleenkin arkipäivää, ammatista riippumatta.
Mikä helvetti ajaa meitä dokaamaan alkoholia? Kysyn itse, vastaan itse! Siihen on varmaan ziljoona syytä. Ensinnäkin on syytä muistaa, että alkoholi on elintarvike siinä missä kaikki muukin. Toiseksi sopivasti nautittuna se tuottaa paljon mielihyvää, poistaa estoja ja jotkut tuotteet jopa maistuvat hyvälle. Kolmanneksi se vaan on tapa, joka on, josta ehkä olisi hyvä poistua, mutta silti se on. Lopuksi vastuu on sillä, joka juo. Harvoin kukaan juottaa toista väkisin, kädet sidottuina. Otetaan siis itse se vastuu, dokataan tai ei.
PS. Tämä teksti on kirjoitettu noin 1,5‰ tilassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti