Tunneäly

Ihmisen mieltä lienee tutkittu jo ammoisista ajoista asti, mutta tieteellisesti ala on varsin nuori vasta 1800-luvulta, Kyse on tieteenalasta, joka tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia ja käyttäytymistä. Suoraan kreikan kielestä käännettynä psykologia tarkoittaa mielioppia ja alkujaan psykologiaa kutsuttiin sielutieteeksi. Sittemmin psykologiaan on tullut oseita eri osa-alueita  ja suuntauksia (mm. kehitys-, kasvatus-, havainto-, neuropsykologia).
Sanotaan, että ihminen on kokonaisuus jostakin, mitä se nyt sitten tarkoittaakaan. Kehitys- ja kasvatuspsykologia kulkevat käsi kädessä syntymästä asti. Ne tutkivat ikään liittyviä henkilökohtaisia muutoksia ihmisessä ja psykkiseen kehitykseen, kasvuun, oppimiseen sekä niiden ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Tällöin käydään myös kasvatustieteen puolella.
Huh, huh, onpa tieteellistä tekstiä tosin ilman ihmeellisiä koukeroita. Tahdomme tai emme joudumme kohtaamaan itsemme psykologisesti aina ja jatkuvasti. Kysymys kuuluu: Miksi toimin/tein/koin näin? Vastaus löytyy tai sitten ei. Kyse on tahdosta/halusta oppia uutta itsestä ja toisesta. Kyllähän sitä voi porskuttaa välittämättä itsestään tai kenestäkään. Mitäs väliä sillä on?
Tunteet tuovat sävyt ja värit elämään. Ne ovat mukana niin jokapäiväisessä arjessan kuin elämän suurissa ratkaisuissa. Ne antavat tietoa siitä, mikä on innostavaa, vastenmielistä, surullista ja lannistavaa, tärkeää tai vähemmän tärkeää. Niiden myötä saamme vaikutelmia ja teemme välittömiä tulkintoja toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Minäkuvan ja itsetunnon perustana olevat käsitykset itsestä ovat tunnepitoisia. Tunteet ovat mukana sanattomassa ja sanallisessa vuorovaikutuksessa sekä kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Tunteet ohjaavat meitä, halusimme tai emme.
Tiukkaan paikkaan me joudumme tunteiden puuttuessa peliin. Oli kysy sitten asiasta tai ihmisestä, emme voi välttyä tunteilta. Tunne on jonkin tuntemuksen kuten mielihyvän tai mielipahan sävyttämä tietoinen elämys. Tällöin puhumme esim. ilosta, inhosta tai ilosta. Emme varsinaisesti pysty vaikuttamaan tunteisiin kuin kokemamme eletyn elämän kautta, koska kohdatessamme jonkun asian tunteet ovat edistäneet meidän sopeutumista ympäristöön, kuten sosiaalisiin tai uhkaaviin tilateisiin.  Tunteet ovat mukana mm. kyvyssä toivoa, haaveilla, luottaa ja arvostaa. Jos asia on täysin uusi, heittävät aivot ns. häränpyllyä eli menevät monesti solmuun. Se miten toimimme uuden tilanteen kohdatessamme, ratkaisevassa osassa on tunneäly.
Tunneäly on joukko henkilökohtaisia, emotionaalisia ja sosiaalisia kykyjä ja taitoja jotka vaikuttavat yksilön kykyyn selviytyä onnistuneesti ympäristön vaatimuksista ja paineista. Tunneäly eli miten toimimme (aivot toimivat) kun se uusi, voimakas asia tulee eteen, riippuu siis eletystä. koetusta, opitusta elämästä. Jos esim. ihminen olisi 50 vuotta ollut täysin koomassa ja heräisi tähän päivään, olisi hän aivan hukassa tunteineen päivineen. Todennäköisesti hän poukkoilisi pelokkaana suuntaan ja toiseen ymmärtämättä yhtään mitään mistään. David Coleman on eritellyt tunneälyn tekijöitä viiteen osa-alueeseen:

1. Omien tunteiden tiedostaminen on tunneälyn kulmakivi. Ihmiset, jotka havaitsevat tunteensa ja osaavat ehkä nimetä ne, osaavat järjestää elämäänsä itselleen tärkeään suuntaan.

2. Tunteiden hallitseminen tarkoittaa tunteiden käsittelyä niin, että ne sopivat kulloiseenkin tilanteeseen. Tämä taito lisääntyy itsetuntemuksen myötä. Tästä puhutaan tarkemmin tässä luvussa, kun kerrotaan tunteiden muuttamisesta ja vihan tunteiden purkamisesta.

3. Motivaation löytäminen tarkoittaa taitoa valjastaa tunteensa jonkin päämäärän saavuttamiseen. Kun ihminen löytää motivaation, hän osaa siirtää mielihyvää tuonnemmaksi, pidätellä impulssejaan, keskittyä tiiviisti ja päästä näin FLOW–tilaan. (FLOW–tilassa keskitytään innostavaan ja mielenkiintoiseen asiaan niin, että aika menettää merkityksensä.)

4. Muiden tunteiden havaitseminen tarkoittaa empatiakykyä. Tässä taitavat ihmiset osaavat huomata pieniäkin viestejä muiden tarpeista ja ovat erityisen sopivia myyjiksi, opettajiksi tai johtajiksi.

5. Ihmissuhteiden hoito eli taito, jonka avulla saadaan aikaan yhteistyötä.

Suomessa tunneälyä on Suomessa tutkinut mm. Mikael Saarinen, jonka mukaan näistä viidestä osa-alueesta tärkeimpiä ovat 'Omien tunteiden tiedostaminen' ja 'Tunteiden, impulssien hallitseminen'. Näitä voi harjoitella ja oppia, jolloin itsetuntemus ja itsenäisyys kasvavat.

Mitä tästä kaikesta jää käteen? Ainakin se, että jos emme hallitse tunteitamme, joudumme helposti ongelmiin joko itsemme tai toistemme kanssa. Tärkeintä on olla tietoinen omista tunteistaan, jolloin voi valita toimintansa tietoisemmin hyvän moraalin ja mielikuvituksen avulla. Elämästä tulee näin helpompaa,