torstai 19. huhtikuuta 2018

Avoin kirje Lauri Marjamäelle

Heti alkuun tuon tiedoksi, jonka moni jo tietää, että mä en diggaa sua ollenkaan. Syyt ovat syvällä. Osa niistä on perusteltuja ja osa eivät, puhutaan tunnetasosta. Olen lätkäfani henkeen ja vereen, est 1967, jolloin Jokereista tuli mun joukkue. Olin tuolloin 5-vuotias. Olen myös leijonafani. Katson aina MM-kisat ja olympialaiset. Ekat kisat mitkä muistan on vuoden 1970, jotka pelattiin Ruotsissa. Oon muuten pelannu itteki vuosina 1969-99.
Muistan ku olit Espoon Bluesissa. Sait siellä paljon hyvää aikaan ja nousit nuorten valmennuksesta miesten joukkueen apuvalmentajaksi ja lopulta päävalmentajaksi. Ensimmäinen kupru tuli kun Blues erotti sinut päävalmentajan tehtävistä 2013 alussa. Blues oli jo tuolloin niiin sekaisin, että se meni sen piikkiin. Siirto Kärppiin oli looginen ratkaisu urakehityksen kannalta. Siellä tulikin sitten kaksi mestaruutta. Olit myös voittamassa leijonien apuvalmentajana olympia- ja MM-hopeaa vuonna 2014. Hyvältä näytti, vaikka pesti Kärpissä päättyikin odotetun kullan sijasta pronssiin keväällä 2016.
Mä ihmettelin jo elokuussa 2015, et mitä ihmettä Suomen Jääkiekkoliiton johto ajatteli palkatessaan sut päävalmentajaksi kausille 2016-2018. Tottakai sä otit sen mielelläsi vastaan, mutta tajusitko silloin mitä on edessä. Sinuthan heitettiin suoraan sellaiseen paikkaan, jossa ei voi kun sankari tai petturi ja jälkimmäisen leiman sait. Mission:Impossible.
Olin itse paikalla Torontossa ja juttelin monen lätkäseuraajan kanssa Suomen menestyksestä. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, et et osannut olla megakvintetin (Koivu, Lehtinen, Nummelin, Selänne, Timonen) kanssa tai sit he eivät osanneet olla sun kanssa. Joka tapauksessa nöyryys on se juttu, joka kantaa monesti pitkälle. Jos korvantaustat ovat vielä märät maajoukkueen päävalmentajana, niin silloin kannattais staroja kuunnella. World Cup of Hockey oli totaalinen katastrofi. Tajuksä? Siitä alkoi kaikki mitä nyt on nähtävillä ja mikä loppuu sun osalta tän kevään MM-kisoihin. Kannattiko kaikki?
Päävalkkuna sun rekordi lienee heikoin sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Turha selittää viime vuoden välieräpaikkaa. Sekin tuli nollapelillä maalivahdin ansiosta. Maajoukkueemme on ollut sekaisin koko sun päävalmentajakauden ajan. Näin fanina homma näyttää ihan perseilyltä. Kaiken lisäksi NHL-pelaajat kieltäytyvät pelaamasta sun alaisuudessa. Tajutko tosiaan miltä tää kaikki näyttää? Potkuja et saanut viime kevään tai olympialaisten surkeuden jälkeen. Nähtävästi sulla on kavereita jääkiekkoliitossa.
Nyt loppuu kritiikki. Menneet ovat menneitä.  Mä toivon koko sydämestäni leijonille menestystä kahden viikon päästä alkavista kisoista. Itse valmentajana tiedän, et ei haikailla heitä keitä ei ole paikalla, vaan keskitytään niihin, jotka ovat rosterissa. Henk'koht' toivon, et sun lopetus olisi mitalin värinen, mahdollisesti kultainen. Kaikki on urheilussa ja erityisesti turnauksessa mahdollista. Sä tarviit kaiken tuen koko Suomelta ja mä lupaan, ehken sun suurimpana kritisoijana, tukea sua tästäedes kisojen loppuun asti. Voin myös luvata, etten teilaa sua, vaik lopputulos olis mikä. Täytyy muistaa, et tää on vain lätkää ja itse elämä on niin paljon suurempaa ja tärkeämpää. Late ja leijonat: Kaikki peliin, puhaltakaa yhteen hiileen. Pelaajat luottakaa valmennusryhmään, sillä se on ainut keino menestykseen. I know what I'm talkin' about! Go for it! Nyt huudetaan! Poika saunoo! Capiche!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti